.png)
Nykyajan tietotyö on kehittynyt niin, että olemme jatkuvasti vaihtelevien budjetti- ja aikataulupaineiden alla. Teemme hyvin vähän peruspuurtamista ja olemme joka hetki mukana yhä useammissa hankkeissa. Projekteissa, joihin meidät on kutsuttu mukaan osaamisemme vuoksi, ja siten myös hyvää panostamme odotetaan.
Moni ei myöskään tyydy pelkkään oman ruutunsa kunnialla hoitamiseen, vaan samalla pitää varmistaa eteneminen työnelämän kentällä haalimalla tonneittain hommia. Samalla digityö kehittyy ja uusia työtapoja ja työkaluja pitäisi pystyä omaksumaan nopeasti. Tällaisissa haastavissa kehitystilanteissa on hyvätkin puolensa. Kuten tuntematon sanailija on tokaissut:
“A comfort zone is a beautiful place, but nothing ever grows there.”
Vaatimukset työllemme siis nousevat, johon voimme yrittää vastata opettelemalla hoitamaan asiat nopeammin, paremmin ja tekemällä enemmän. Tässä voimme lyhytaikaisesti onnistuakin, mutta pidemmällä aikavälillä hyvinvointimme ja lopulta tehokkuutemme kärsii.
Kun nopeat muutokset, kovat vaatimukset ja tiukat aikataulut ovat normaali osa työelämäämme, mieleemme voi kertyä entistä enemmän stressiä ja huolia. Meidän on tärkeää oppia reagoimaan ja käsittelemään stressiä niin, että jaksamme mahdollisimman hyvin. Lue alta oikeasta sekä yleisestä (ja väärästä) tavasta stressin käsittelyyn.
Tämän artikkelin on inspiroinut PhD Emma Seppälän loistava teos The Happiness Track: How to Apply the Science of Happiness to Accelerate Your Success.
Mistä stressi ja burnout syntyy?
Kun murehdimme joistain asioista liikaa, mielemme voi väsähtää. Tämä on hyvin matalatieteellinen selitys burnoutin syntymiselle. Ilmiö voi alkaa ajoittaisena stressinä, mutta pahentua askel askeleelta työuupumukseksi, jonka takia koemme itsemme väsyneemmäksi ja kyynistyneeksi emmekä oikein saa asioita aikaiseksi. Myös fyysisiä (unettomuutta, mahakipua, jne.) tulee usein.
Työuupumus on ihan liian yleistä ja yleistyy edelleen. Yksi syistä on työelämän murros, jonka myötä esimerkiksi työtehtävämme ovat monipuolistuneet ja yleinen tempo työelämässä kiristynyt. Muutoksia tulee, deadlinet kiristyvät, henkilöstöä karsitaan... Ihmiset eivät ole vielä osanneet sopeutua tähän muutokseen.
Mikä väsyttää mielemme?
Tätä tekevät toki hyvin monet asiat, mutta alla muutama esimerkki yleisimmistä:
Tunnekuohut väsyttävät mieltämme, olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia. Olet varmaan joskus erittäin vaiherikkaan päivän jälkeen todennut, että "Olihan päivä!". Jaksamme joka päivä vain tietyn määrän tunnekuohuja, kunnes kehomme väsyy sekä tunne- että fyysiseltä puolelta. Tunnekuohujen yhteydessä väsymyksen kokemus voi tulla paljon tapahtuman jälkeen, koska koko tapahtuma saa aluksi hormoonimme hyrräämään.
Jatkuva mielen kahlitseminen on myös tapa syödä mielen energiaa. Jos jatkuvasti rajoitat omia ajatuksiasi "En syö nyt tuota donitsia... vaikka kuinka mieli tekisi!", mieli ei jaksa tätä ikuisesti. Mielen kahlitseminen ja hukuttaminen huoliin on myös varma luovuuden tappaja. Jos jatkuvasti murehdimme, mielemme ei saa vaellella, emmekä näe yhteyksiä yllättävien asioiden välillä tai keksi uudenlaisia ideoita.
Kun huolehtimme jatkuvasti tulevista jutuista, jotka voivat mahdollisesti tuoda meille lisää huolta, väsytämme myös mieltämme. Tästä syntyy monesti lamauttava väsymys, kun ajatukset kiertävät noidankehää nykyisten huolien ja vielä realisoitumattomien lisähuolien välillä.
Yleisesti mielemme väsyy, kun emme enää jaksa löytää asioista positiivisia puolia. Meille on hyväksi, kun teemme hyvältä tuntuvia asioita, olivatpa ne melkein mitä tahansa. Ja toisaalta hyvätkään asiat eivät enää meitä piristä, jos näemme niissäkin vain tylsyyttä ja huolia.
Väärä (ja yleinen) tapa stressin käsittelyyn: Työnnä ne pois mielestä
Huolemme ja negatiiviset ajatuksemme ovat mielessämme. Tämän takia yritämme yleensä tukahduttaa stressin ja huolet mielemme kautta. Voimme tehdä esimerkiksi jotain seuraavista:
Yritämme puhua ongelman pois - Selittelemme itsellemme, että kaikki on OK, tyyliin "Kyllä tää tästä Aleksi, kyllä tää tästä..."
Ei mitään ongelmaa olekaan - Esitämme läheisillemme, että kaikki on hyvin eikä mitään huolia oikeasti edes ole
Tukahdutamme ajatukset - Aina kun huoli pomppaa takaisin mieleen, pyrimme väkisin siirtämään ajatuksen johonkin muuhun ja puskemaan huolet pois mielestämme
Nämä ovat vain yrityksiä kieltää jo sisällämme olevia tuntemuksia ja huolia. Tällainenmenettelytapa on omiaan pahentamaan tilannetta. Vaikka saisit hetkeksi työnnettyä murheet syrjään, ne kyllä tulevat takaisin, ja yleensä juuri huonoimmalla hetkellä...
Oikea tapa stressin käsittelyyn: Etene vartalon kautta
Stressiä pitäisi lähteä ehkäisemään ja käsittelemään vartalon kautta. Ajattele esimerkiksi, miten hengität hermostuneena. Hengitys on tällöin pinnallista ja hätäistä. Keho tajuaa, että nyt on hätä. Kun taas pakotat itsesi hengittämään syvään, rauhallisesti ja tasaisesti, kerrot siinä sivussa kehollesi, ettei tässä mitään hätää olekaan!
Tätä harjoittelevat mm. huippu-urheilijat. Hallitsemalla hengitystä hallitset myös tunteitasi. Tiukan paikan tullen on tärkeää pystyä rentouttamaan itsensä tasaisen ja rauhallisen hengityksen avulla, vaikka tuleva suoritus kuinka jännittäisi. Muistan itse harjoitelleeni valmentajan opastuksella hengityksen tasaamista ennen tiukkaa avauslyöntiä ratkaisevalla golf-väylällä, vaikka huippu-urheilijasta ei voikaan puhua...
Kun hengitämme tasaisesti, sisässämme erittyy vähemmän stressihormoni kortisolia. Samalla sinä saat lisää energiaa varsinaiseen suoritukseen, kun sitä ei kulu turhiin asioihin (hätäilyyn ja panikointiin). Tämä ei ole kuitenkaan mikään synnynnäinen taito, vaan vaatii harjoittelua ja keskittymistä. Seuraavassa muutama tapa, joilla kuka vaan voi stressinhallintaansa kehittää.
Harjoituksia stressin hallintaan
Tasainen hengitys -harjoitus
Opettele hengittämään syvään ja rauhalliseen tahtiin niin, että jatkuvasti ilman virtausvauhti ulos tai sisään pysyy samana. Hengität tasaisesti - niin että ilmaa liikkuu kokoajan samalla vauhdilla. Tätä voit harjoitella tietoisesti muutaman minuutin päivässä, jotta siitä tulee refleksinomaisempaa.
Tärkeää on myös tunnistaa, milloin hengityksestäsi tulee pinnallista ja epätasaista. Tämä on haastavampi juttu, ja vaatii sinulta tarkkaavaisuutta jokapäivisissä tilanteissa. Kun opettelet kuuntelemaan rintaasi, voit tunnistaa hetkiä, jolloin ilma ei kulje normaalilla tavalla.
Näiden harjoitusten tekeminen voi olla aluksi outoa, mutta pian se muuttuu rauhoittavaksi refleksiksi, joka ei vaan laannuta syntynyttä stressiä, vaan myös estää sitä.
Hengitys heikommalla sieraimella
Tiesitkö, että normaalisti hengittäessäsi ilmaa kulkee vain toisen sieraimemme kautta? Voit tuntea eron, kun siihen keskityt. Painamalla dominoivan sieraimen "kiinni" voit vahvistaa toista sierainta ja parantaa täten ilman kulkua. Ilmaa virtaa enemmän ja sinun on helpompaa hengittää rauhallisesti ja tasaisesti.
Muutama minuutti tämän harjoittelua päivittäin auttaa kehittymään.
Muita hyödyllisiä toimenpiteitä
Ihmiset ovat erilaisia ja toimivat eri tavoin. Kaikenlaiset harjoitteet, jotka pakottavat sinut pysähtymään ja lopettamaan murehtimisen, ovat hyödyllisiä. Joillekin toimii meditaatio, toisille lenkkeily, kolmansille pallopeli...
Opettele siis löytämään omat tapasi, jotka vievät ajatuksesi muualle murheista ja saavat kehoasi toimimaan paremmin. Hengityksen treenauttamista suosittelen joka tapauksessa. :)
Kerro kokemuksistasi?
Oletko löytänyt näiden tai joidenkin muiden tapojen avulla helpotusta stressiin ja lisää nautintoa työhön? Jaa kokemuksesi kommentteina tai kanssamme esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä tai LinkedInissä!
